Pitkän uran kotimaisen musiikin parissa tehneet Timo Rautiainen ja Ville Ojanen julkaisivat yhteisen, kaksikon nimiä kantavan albumin tänään. Levyn kappaleet pohjaavat vahvasti kansanmusiikkiin, mutta modernilla otteella sekä folk-vaikutteilla höystettynä.
– Sinkun kohdalla puhuttiin suomalaisesta kansanmusiikista, joten nyt laajennamme teemaa puhuen tämän levyn kohdalla folkista. Kansanmusiikin ja suomalaisen folkin lisäksi levyltä löytyy myös irlantilaista folkkia sekä vahvoja vaikutteita skotlantilaisesta folkista. Onhan ’Äkäslompoloon!’ musiikillisesti melkoisen lähellä Jethro Tullin 70 -luvun puolivälin tuotantoa”, toteaa Rautiainen ja jatkaa: – Omissa teksteissäni näen jollakin lailla suomalaisen miehen elinkaaren (tai ainakin osan siitä: lapsuusvuosista isän kuolemaan), joskin kappaleet eivät ole kuitenkaan kronologisessa järjestyksessä. Vahvasti omaelämäkerrallisia ovat kaikki muut sanoittamani kappaleet, paitsi ’Työttömän työlaulu’, joka on kuvitteellinen tarina suomalaisen miehen työttömyysjaksosta.
– Semmoisen havainnon tein myös itsestäni, että onnistuin tekemään ensimmäistä kertaa aiemmasta tuotannostani poiketen biisin kuolemasta, joka menee duurissa (Lännen maat). Johtunee siitä, että surun ja kaipauksen päällä on kuitenkin kiitollisuus yhteisestä ajasta isäni kanssa”, Rautiainen toteaa.
– Mielessäni on ollut jo pitkään tehdä folk-levy, jossa ollaan asioiden ytimessä, ja nyt vihdoin sen aika koitti, kun Timon kanssa saatiin albumi vihdoin julkaistuksi. Kappaleet ovat välillä rajuja ja välillä kirpaisevan kauniita, duuri- mollitonaliteetti säilyttää tehonsa. Nämä sävelet yhdistettynä Timon vakuuttavan uljaaseen lauluun tuovat musiikkikentälle jotain, mitä siellä ei ole hetkeen ollut, lisää Ojanen.
Kaksikko tapasi vuonna 2010 Kaustisten kansanmusiikkijuhlilla.
– Pyysin Timoa Kaustisen festivaalien Lauantaisauna-orkesterin solistiksi. Olin jo aiemmin tutustunut hänen soolomateriaaliinsa, jossa ilokseni huomasin akustisia instrumentteja ja etnistä meininkiä, joten hommahan lähti heti oikeille raiteille. Savolainen ja pohjalainen luonne toimii meidän tapauksessa täydellisesti. Timo puhuu ja minä kuuntelen, ja sitten kun tehdään musiikkia, niin tehtävänjako on luonteva, ellen sanoisi jopa täydellinen, Ojanen toteaa.
– Pidin kovasti keikasta ja festareiden meiningistä yleensäkin. Ehkä suurin harppaukseni siihen maailmaan oli kuitenkin opiskeluvuosi 2012-2013 Kaustisen kansanmusiikkilinjalla, jonka jälkeen ajatus kansanmusahenkisestä levystä alkoi kyteä mielessä. Useamman vuoden, välivaiheen ja yrityksen jälkeen yhteistyökumppaniksi valikoitui Ville Ojanen, jonka kanssa näkemyksemme tulevasta musiikista olivat yhteneväiset, Rautiainen muistelee.
Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?