Kaksoiselämää viettävä Pekka Laine sooloilee, Esa Pulliainen mentoroi

Pekka Laineen ensimmäinen soololevy syntyi arvaamattoman tapahtumaketjun seurauksena. Kuva: Jari Flinck

Pekka Laine elää kaksoiselämää. On päiväminä, Yleisradiossa työskentelevä pitkän linjan radiojournalisti ja palkittujen dokumenttisarjojen tekijä. Sitten on hämärämpi puoli eli kitaristi ja musiikintekijä Pekka Laine. Kulttimainetta nauttivan The Hypnomen-yhtyeen musiikillisena primus motorina Laine on 1990-luvulta asti seikkaillut instrumentaalimusiikin syövereissä. Primitiivisesta melutaiteesta sielukkaan psykedelian sfääreihin vienyt ankara tutkimusmatkailu on nyt saavuttanut yhden tärkeän seisakkeen.
Arvaamattoman tapahtumaketjun seurauksena syntyi Pekka Laineen ensimmäinen soololevy. Kyseessä on vahvasti henkilökohtainen matka. Se on samalla rakkaudentunnustus lumotulle soittimelle, sähkökitaralle ja niille kosmisille kaiuille, jotka nivovat 1960-luvun alkeelliset avaruussoundit, psykedelian, dub-musiikin ja oudot soundtrackit päättymättömäksi futuristiseksi jatkumoksi.
Yhdestä yllättävästä sähköpostista maaliskuun lopulla alkaneessa operaatiossa Pekka Laineen mentorina ja kannustajana on toiminut Agents-yhtyeen peloton johtaja Esa Pulliainen. Kitaralegenda istui äänityspöydän takana, loi oikean tunnelman ja valoi uskoa. Instrumentaalimusiikin tärkeimmät alkemistiset kaavat tunteva multi-instrumentalisti-tuottaja Toni Liimatta täydensi kolmikon.
Kun Laineen sävellykset muutettiin haaveilusta soivaksi musiikiksi, sessioissa vallitsi ennakkoluuloton ja lapsekkaan innostunut henki. Studion seinistä villisti poukkoilevien soundien keskellä sauhuttiin huolella eikä mielleyhtymien virtaa hillinnyt mikään. Joe Meek, elektroninen space-pulputus, spaghetti-westernit, kokeellinen nauhamusiikki, Lontoo, Kalifornia, Moskova, Jane Birkin, library-musiikki, Björn OlssonLink Wray, varhainen hip hop, wrecking crew, folk, Roy Andersonin elokuvat – kohkaaminen oli loputonta. Mutta musiikki tehtiin itse. Se pulppusi suoraan omasta päästä.
Ensimmäinen välähdys tästä kaikesta on nimeltään Déjà vu. Siinä rosoisille kotiäänityksille taltioitu naivistinen melankolia sekoittuu funkysti vaappuvaan soul-rytmiin. Kun kappaletta kaiverrettiin vinyylille, pääsi jonkun huulilta osuva kiteytys esityksen omintakeisesta tee-se-itse-charmista: ”DJ Shadow on innostunut rautalangasta”. Biisi julkaistaan digitaalisesti 4.12.2020 ja kappaleesta tehdyn videon on ohjannut mm. KXP- ja Aavikko-yhtyeiden visuaalisesta liveilmeestä vastaava Samuli Alapuranen.

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.