Melrose oli pääosassa, kun Tavastia-klubilla juhlittiin levymoguli Atte Blomia ja hänen luotsaamaansa legendaarista levy-yhtiötä Love Recordsia. Lavalla nähtiin muun muassa upea Dave Lindholm ja omaa rokkikukon show’taan vetänyt Andy McCoy, mutta se oli Melrose, joka sytytti kynttilät juhlakakun päälle ja kruunasi upean miehen juhlat torstai-illan päätteeksi.
Melrose on bändi, joka ei koskaan petä lavalla. Soitto kulkee kuin rasvattu salama ja tunnelma sähköistyy valtavalla energialatauksella. 1980-luvun alussa perustettu bändi kuulostaa yhä todella raikkaalta ja pitkän pätkän yhdessä soittaneet kitaristi-laulaja Tokela, basisti Roger ja rumpali Jami saivat jälleen aikaiseksi vilpittömän riemastuttavan rock-keikan. Vaikka jo ensimmäisen biisin jälkeen joku neropatti huusi katsomossa, että soittakaa Rich Little Bitch, niin totuus on se, että Melrosella on paljon muitakin ihan hemmetin kovia biisejä. Omia suosikkejani ovat muun muassa The Chief ja Gang War, jotka molemmat kuultiin napakan vedon aikana. Timanttibiisejä kuultiin myös bändin uusimmalta levyltä, mikä nousi Suomessa suosikkilevyksi asti. Mutta minusta Melrose ei ole koskaan saanut täysin ansaitsemaansa kunnioitusta osakseen. Kyseessä on Suomen rock-historian aliarvostetuin bändi ja samalla Tokela on biisintekijänä, kitaristina, rocklaulajana ja bändin keulakuvana aivan liian aliarvostettu. Tokela kiitti keikan aikana Atte Blomia vuosien varrella tulleesta tuesta ja sanoi vitsaillen, että ”katso kuinka pitkälle me olemme päässeet”, viitaten siihen, että taas Melrose soitti tutulla Tavastian lavalla. Tokelalle tiedoksi, että monet bändit kiertävät maailman kymmenen kertaa ympäri toinen toistaan isommilla lavoilla löytämättä kuitenkaan koskaan perille asti. Melrose on jo perillä. Se on rock ’n’ rollin ytimessä. Pidemmälle ei voi päästä.
Teksti ja kuva:
Mikko Korvenkari
Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?