Mahlsin yhdeksästä kappaleesta koostuva albumi ”Muistikuvat Musta” sukeltaa moderniin popmusiikkiin omasta kulmastaan. Mahls on sooloprojekti, jonka takana on tuottaja, musiikintekijä ja muusikko Marja Ahlsved. Suurta roolia albumilla näyttelevät omaperäiset suomenkieliset tekstit. Lyriikat ovat kuin monitahoisia runoelmia. Ne luovat musiikin kanssa muistikuvien maailman, jossa tekstejä ei ole tarkoituskaan ymmärtää sanasta sanaan. Valmiita vastauksia tai kronologista tarinankerrontaa ei ole tarjolla. Kaikki tulkinnat ovat mahdollisia ja oikein samanaikaisesti, ymmärtäminen ei ole keskiössä.
– Näiden lyriikoiden kirjoittaminen ja tulkitseminen on vähän omituista, mutta kiehtovaa. Luon ne käyttäen vapaan kirjoittamisen metodeja, jotka valjastavat alitajunnan ja mahdollistavat unimaisen tarinankerronnan. Teksteissä yhdistyykin valtava määrä asioita kerroksittain: mun toiveita, unia, muistoja, fiktiota ja salaisuuksia. Kaiken samanaikainen kaoottinen läsnäolo on vapauttavaa. En ole puuttunut teksteihin oikeastaan mitenkään, ne ovat saaneet vapauden olla sellaisia kuin ovat esimerkiksi kieliopillisista seikoista piittaamatta, Mahls luonnehtii.
Albumin koko tuotanto on Mahlsin käsialaa: hän on säveltänyt ja sanoittanut kappaleet sekä soittanut ja äänittänyt kaikki instrumentit ja laulut. Albumin julkaisijana toimii helsinkiläinen Kuohu Records. Albumin on miksannut Niklas Ahlsved (Paahtimo Studiot) ja masteroinut Hannu Lamminmäki (Musapaahtimo).
– Tuntuu vaikealle laatikoida Mahlsia yhteen genreen. Biisit ovat muodoltaan ja harmonialtaan suurimmaksi osaksi itseasiassa aika peruspop, mutta soundi, lyriikka ja vokaaliosuudet erottavat ne valtavirrasta. Se ei tietenkään ole ollut mitenkään tarkoitushakuista. Kieli on osa soundia ja kokonaisuudesta heräävä emotionaalinen kokemus on keskiössä. Ei itse konkreettisten asioiden ymmärrys ja tietäminen. Muistikuvat emotionaalisista kokemuksista ovat kerroksellisia, rajattomia ja häilyviä. Ne ylittävät kielen rajat ja niiden ilmisisällöllinen sanoittaminen on mahdotonta.
Vokaaliosuudet muodostavat oman tunnusomaisen soundinsa sekä orgaanisina ja vahvasti prosessoiduiksi tuotettuina. Musiikki on rakentunut tekstien luoman soundin ja rytmin ympärille, kerroksellisena sekin. Äänimaailma on elektronista popmusiikkia, mutta se ottaa paljon vaikutteita tekijänsä laaja-alaisesta musiikillisesta historiasta ja ammattitaidosta.
– Olen soittanut kosketinsoittimia 3-vuotiaasta lähtien ja synat kiinnostavat aika tavalla edelleen. Musta on kiva soittaa eri soitinryhmät orgaanisesti vaikkakin pääosin sampleinstrumenteilla. Pianoa levyllä kuullaan aika paljon ja sehän on mun niin sanottu akateeminen pääinstrumentti. Myös jousisoitinten ”oikeasta” orkestroinnista olen myös tarkka, mutta syy siihen ei ole se mun akateeminen musiikkikoulutus, vaan se, että huolella sovitettuna ne soivat parhaiten ihan sample-instrumentteinakin. Soundi on mulle tärkein musiikin elementti.
Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?