Suomalaisbändin tinkimätön työ kantaa hedelmää –  Plastic Tearsin uutuuslevy kerää kehuja maailmalla

Plastic Tears -bändi poseeraa vuonna 2018. Kuvassa keskellä laulaja Miqu December.

Uskoa omaan tekemiseen, jääräpäisyyttä, rakkautta musiikkiin ja omilla ehdoilla etenemistä. Muun muassa näitä asioita on vaadittu, kun jo vuonna 1992 perustettu helsinkiläisbändi Plastic Tears on noussut vaikeuksien jälkeen uuteen kukoistukseen.
Bändin uutuuslevy Angels with Attitude on noteerattu mairein sanakäänteen esimerkiksi sellaisissa arvovaltaisissa rock-lehdissä kuten Classic Rock ja Burrn!
Suomen musiikkihistoria tuntee HIM:in ja Hanoi Rocksin kaltaisia menestystarinoita, mutta aina bändeillä ei hommat mene putkeen – ei vaikka kuinka itse haluaisi. Kun hommat menee metsään aletaan vasta todella katsoa kuka on kuka. Silloin taistellaan elämästä ja kuolemasta. Plastic Tears on vuosien varrella saanut oman osansa ongelmista, mutta bändi päätti pysyä elossa ja on tällä hetkellä Helsingin rockpiirien katurockin suunnannäyttäjä. Vaadittiin lopulta yhden miehen jääräpäisyys, että Plastic Tears rokkaa vielä tänä päivänäkin. Hänen nimensä on Miqu December, joka on paitsi bändin laulaja, mutta myös ainoa yhä mukana oleva alkuperäisjäsen. Miqu selvitti Takahuone.fi:lle minkälaisten vaikeuksien kanssa bändi on vuosien aikana tarponut.
– Kaikki ylä- ja alamäet ollaan kyllä koettu.  Entisillä soittajilla on ollut alkoholi- ja mielenterveysongelmia, tai olleet muuten vaan hankalia, ja pelimannit ovatkin aikoinaan vaihtuneet tiuhasti. Se on ollut meidän suurin hidaste, kun ei ole löytynyt oikeita tyyppejä. Levytystahti onkin ollut hidas, Miqu December kertoo.
– Sitä ollaankin naurettu, että on pakko päästä tästä yhdeksän vuoden julkaisusyklistä irti, ja seuraavan albumin pitääkin ilmestyä viimeistään kahdeksan vuoden päästä… Nyt meillä on kuitenkin tasapainoinen kokoonpano ja hommat rullaavat hyvin, eli seuraava levy saattaakin ilmestyä yllättävän nopeasti, hän kertoo.

Minkälainen asenne on kantanut sinua pitämään Plastic Tearsin kasassa vuosien varrella, ja minkälaisen neuvon haluat nuorille bändeille antaa asennepuolelle?

– Me ollaan tehty meidän juttua ihan jääräpäisyyttämme ja rakkaudesta musiikkiin. Jos motivaatio on tehdä musiikkia dollarinkiilto silmissä, niin multa ei neuvoja tipu. Harva tällä hommalla itsensä elättää, ja vielä harvempi tällä rikastuu. Mutta jos haluat tehdä musiikkia, ja se on sulle tärkeää, niin tee se omilla ehdoilla, vaikka kukaan muu ei siitä välittäisikään. Toki meillekin menestys kelpaisi, niin kauan kun se tapahtuu meidän omilla ehdoilla.

Itse olet ainoa bändin jäljellä oleva alkuperäisjäsen. Kerro mitä Plastic Tears sinulle merkitsee?

– Eco (Xtasy) on ollut melkein alusta asti mukana, eli hän on mun mielessä alkuperäisjäsen, vaikkei paperilla sitä olekaan. Onhan tästä muodostunut jo eräänlainen elämäntapa ja musiikin saralla tavallaan elämäntyö. Kun ollaan näin kauan sinnitelty, niin eiköhän tätä hommaa tehdä hautaan asti. Meillä tosin on vielä paljon annettavaa, eli pitkään aikaan ette vielä Plastic Tearsista pääse eroon!

Miqun lisäksi bändissä soittavat Eco Xtasy (rummut), Andy Whitewine (kitara), Edu Kettunen (basso) ja Juha Pietiläinen (kitara).

Onko nyt bändissä hyvä fiilis päällä?

– Yhteishenki bändissä on todella hyvä. Jokaisella on oma roolinsa, ja vaikka pääasia on tehdä hyvää musaa, niin tämä toimii myös kaveripohjalta. Ollaan yhteydessä päivittäin, jutellaan bändijutuista ja kaikkea muuta painokelvotonta läppää siinä välissä. Meillä on bändissä säveltäjiä, sanoittaja, soittajia ja laulajia, keikkamyyjä, musiikkivideo-ohjaaja, postimies, MacGyver, Rambo ja ehkä jopa Ritari Ässä!

Eihän näillä mausteilla voi yksinkertaisesti tulla huonoa jälkeä aikaiseksi. Se on huomattu maailmalla, kun maailman johtavat rocklehdet ovat kehuneet kilpaa Angels with Attitude -levyä, joka julkaistiin saksalaisen City of Lights- levymerkin kautta.

Ovatko kehut tuntuneet hienolta kaikkien näiden vuosien jälkeen?

– Huomio ja kehut ovat kieltämättä tuntuneet todella hyvältä. On ollut semmoinen olo, että paistaa se aurinko risukasaankin. Ja parasta on se, että medialta tulleet kehut eivät ole jääneet pelkästään näihin muutamaan suureen lehteen, vaan jatkuvasti tulee ympäri maailmaa erilaisista netin rokkijulkaisuilta positiivisia arvioita. Olemme selvästi onnistuneet heidän mielestään ja se on hienoa.

Nähtäväksi jää mihin konkaribändi vielä yltää. Minkälaisia unelmia ja tavoitteita Plastic Tearsilla on saavuttaa seuraavana viitenä vuotena?

– Yksi tärkeä tavoite on ainakin se, että saadaan seuraava levy nopeasti pihalle, biisimateriaalia on jo. Toinen on se että löydetään yhteistyökumppaneita. Ettei tarvitsisi tehdä ihan kaikkea itse, vaan voisi panostaa olennaiseen, eli uuden musiikin tekemiseen. Uusi levy on saanut hyvää huomiota ja loistavia arvosteluja maailmalta, ja toivotaan että saataisiin uutta kuulijakuntaa ja keikkoja vähän kauempaakin.

Teksti: Mikko Korvenkari

Kirjoita kommentti!

*=pakollinen kenttä. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.