Jouni Hynynen perusti uuden yhtyeen fiilispohjalta

Jouni Hynysen sooloprojektilla kuullaan naisääntä, akustista kitaraa, viulua, haitaria, torvia, eikä juurikaan särökitaraa ja huutamista. Elämän laitapuolilta kumpuavat sanoitukset iskevät kuin uutiset selkokielellä.
Kokoonpanon ensimmäinen single Variksenpelätin julkaistaan perjantaina 27.9. Vielä nimeämätön albumi ilmestyy puolestaan 31.1.2020.
Mutta mistä helvetistä on kyse?
– Minulle biisin kirjoittamisen aloitus on yleensä hankalaa. Paitsi nyt, Jouni Hynynen aloittaa.
Työpöydälläni lojui jo ”Nippusiteet” -niminen kappale, jonka olin tehnyt tilaustyönä, mutta en lopulta halunnut siitä luopua. Se ei ollut Kotiteollisuutta, vaan jotain aivan muuta. Mietin, että sille pitää tehdä jossain vaiheessa nippu ”kavereita”, jotka olisivat saman henkisiä. Lokakuussa 2018 tajusin, että nyt voisi olla niiden teon aika.
– Työhuoneessa alkoi tapahtua. Luotin täysin fiilikseen, ja biisejä tipahteli periaatteella ”kappale per päivä, parhaana kaksi”. Äänitin niistä demot saman tien vailla ajatusta, julkaiseeko kappaleita kukaan koskaan. Lokakuun lopussa kasassa oli kaksitoista kappaletta, joista heitin neljä roskiin.
Loppuvuodesta 2018 soitin fiilispohjalta materiaalin Sakara Recordsin Tuomo Saikkoselle. Hän innostui ja näytti vihreää valoa. Sovimme, että kirjoittaisin sanoitukset valmiiksi ja tekisin vielä muutaman kappaleen lisää. Samalla vahvistui jo aikaisemmin muhinut tunne, että mukaan täytyisi saada myös naisnäkökulma, ja ennen kaikkea, naisääni.
Mutta kuka se olisi?
– Alkuvuodesta 2019 kehittelin kappaleita eteenpäin ja samalla syntyi vielä pari lisää.
Jälleen fiilispohjalta päätin, että E-Studiossa operoiva vanha Lappeenrannan tuttuni Jyri Riikonen (äänittänyt muun muassa J. Karjalaista, Tuomari Nurmiota, Sielun Veljiä…) voisi olla oikea henkilö äänittämään ja tuottamaan biisit. Soitin kappaleet hänelle ja mies innostui. Keväällä menin studioon, äänitimme kappaleiden kitarapohjat ja kutsuimme joukon muusikoita paikalle, jotka lisäilivät toiveittemme mukaan omiaan. Pian tajusimme, että meillä on kasassa kymmenen aika pirun vahvaa biisiä, joihin täytyisi nyt löytää naislaulaja mukaan.
– Fiilispohjalta – jälleen kerran – soitin Mira Luodille. Tiesin, että hänellä riittäisi pokkaa laulaa vähän rujompaakin tekstiä. Kyse ei ole mistään parisuhdelässytyksestä kuitenkaan. Kyse on elämästä ja kuolemasta, asioista, joiden kanssa ei pelleillä.
Mira suostui, tuli studiolle ja pienen perehtymisen jälkeen veti osuutensa sisään. Tajusimme Riikosen kanssa, että fiilispohjalta tehty valinta osui taas napakymppiin. Aika monta napakymppiä ihan vaan fiilispohjalta. Eiköhän tämä jossain vaiheessa kaadu.
Tai sitten ei.

Kirjoita kommentti!

*=pakollinen kenttä. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.