Haastattelussa uuden 247-biisin julkaissut Tuukka Tams: – ”Halusin oman Pohjois-Karjalan, ja 247 on sitten lopulta se”

Moderniksi Leevi and the Leavingsiksi kehuttu Tams on julkaissut uuden kappaleen 247. Tams on mukavassa nosteessa, sillä sen musiikkia ovat hehkuttaneet arvostetuista musiikkimedioista muun muassa Soundi, Rumba ja YleX.
Uutta biisiä diggaillut Takahuone.fi tavoitti Tamsin voimahahmon Tuukka Tamsin kertomaan mietteitään uudesta sinkkubiisistä. Lue juttu ja katso uusi musiikkivideo jutun lopussa.

Kerro uudesta biisistä, miten sitä itse kuvailet?

– Kun tein ekan ep:n biisejä, niin silloin en ajatellut ollenkaan, että niitä joskus julkaisisin. Se oli sellainen prosessi mikä piti itseni takia käydä läpi, ja siitä vähän niin kuin kylkiäisinä tuli biisejä. Huomasin, että itsekseen tekeminen onkin kivaa, ei vielä touhu kyllästyttänyt ja kun soolobiisit otettiin hyvin vastaankin, niin halusin tehdä uutta. Uusien biisien kohdalla pääsikin sitten miettimään asioita monelta kannalta, kuten esimerkiksi sellaista, että millaisia biisejä mä oikeastaan haluankaan tehdä ja mihin suuntaan artistina mennä. Edellinen kampe oli aika mollivoittoista, joten aika ajoissa halusin, että nyt teen duuria. Ja reippaampaa. Tossa jouduin sattuneesta syystä kuulemaan pari tuntia putkeen täysillä Leevi and the Leavingsin Pohjois-Karjalaa, mitä olen aina vihannut, mutta silloin mä jotenkin tajusin, että tämähän onkin hiton hyvä kappale. Ärsyttävä renkutus, mutta hyvällä tavalla. Halusin oman Pohjois-Karjalan, ja 247 on sitten lopulta se. Lisäksi siihen piti napata mukaan kasarisynabändien juttuja, kuten Pet Shop Boysia ja New Orderia. Sellaisia bändejä mitä pienenä hevijunnuna julkisesti vihasin ja salaa diggasin. Tää on vähän niin kuin discoa niille jotka salaa diggaa discosta – tai ainakin vähän vinksahtanut suhde on siihen.

– Tää on vähän niin kuin discoa niille jotka salaa diggaa discosta.

Mikä biisin sanoma on?

– Jotenkin ahdistaa alkaa liikaa omia tekstejä avaamaan. Heti tulee semmonen elämänohjeita jakeleva ärsyttävä jeesustelija -olo. Koska niitähän ne biisit on. Ne on tulleet siitä, kun on purkanut jotain itsestään auki, eikä se aina ole mitään hirveän nättiä tai siistiä. Mulla on myös sanoituksissa tapana sanoa asiat niin kuin ne on ilman kummempia kielikuvia, joten aika suoraan sanoma siellä tulee ja jos sen auki sanon, niin tosi ankeeltahan se kuulostaa. Mutta sanotaan vaikka niin, että se voisi kertoa siitä, että kannattaa pitää huolta itsestään ja muista mutta ennen kaikkea itsestä. Tai ehkä pikemminkin, että sitä on ainakin syytä harkita, kun en minä mikään lifecoach ole.

– Olen itsenäinen, riippumaton ja yksinäinen – hyvällä tavalla.

Kerro itsestäsi artistina, miten luonnehtisit itseäsi?

– Olen itsenäinen, riippumaton ja yksinäinen – hyvällä tavalla. Ennen olin osa bändiä, ja kai mun olisi pitänyt olla jonkin sortin liideri, mutta en mä osannut. Ei musta ole sanomaan, että nyt suut suppuun ja tehdään näin. Mulla oli aina visio, mutta en mä sitä osannut sanoittaa tai tuoda kunnolla ilmi. Soolohommissa mun ei tartte tehdä kumpaakaan vaan saan touhottaa aivan yksin. Se sopii mulle. Se myös mahdollistaa, että voin tehdä ihan mitä vaan ja muuttaa mieleni ilman perusteita milloin vaan ja vaikka kääntää pääni takaisin. Se on todella vapauttavaa. Tällä hetkellä instrumentit ovat kitara ja synat ja se tuntuu toistaiseksi tosi hyvältä, joten ainakin niin pitkään niillä jatkan kunnes olen jotain toista mieltä.

Koska ilmestyy Aikahyppy2-EP?
Ja minkälaista menoa luvassa?

– Aikahyppy 2 ilmestyy ensi vuonna. Mulle videot on tosi tärkeä osa tätä juttua, kuten myös hyvän idean saaminen. Biisien ja levyn julkaisu riippuu siitä, että saa sen kuningasidean, josta innostuu itse tosi paljon. Esimerkiksi nyt tän biisin kanssa tuleva musavideo, joka toteutettiin deepfake-tekniikalla. Laitettiin matskut Kiinaan ja että tehkää sille jotain. Oli tosi hauska katsoa mitä siitä tuli. Nyt tarvitsee taas uusia ideoita, ja sitten kun niitä tulee niin mahdollisesti biisin tai kaksi julkaisee ensin ja sitten koko EP:n. Itse EP pitää sisällään, kunhan sen täysin valmiiksi saan, aika paljon itselle uusia juttuja. Ainakin euroviisumodulaatio oli tehtävä – ihan vaan kun sen nyt pystyin tekemään. Jos edellisen EP:n teema oli jotenkin hyppääminen omaan menneisyyteen ja sen linkittyminen nykyisyyteen, niin kyllä tässäkin kantava teema on. Jätetään se vielä kuitenkin piiloon.

Onko tiedossa keikkoja?

– Olen mä niitä harkinnut. Tai ainakin fiilistellyt itsekseni, että millaista keikkojen soittaminen olisi. Varmasti aika hauskaa, joten voi olla, että tässä niitäkin tulee. Toivottavasti tähdet kääntyvät jossain vaiheessa keikkailun kannalta suotuisaan asentoon.

Teksti: Mikko Korvenkari

Kirjoita kommentti!

*=pakollinen kenttä. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.