Arvio: Pro Widow, Poured Down Decade

Kelpo rokkia, vimmaista yritystä ja kieli keskellä suuta rokkipolkua pitkin tarpomista on tarjolla, kun laittaa pääkaupunkiseudulla vaikuttavan Pro Widow’n 9 kappaleen mittaisen uutuuslevyn soimaan. Läpi levyn kuulee, että rokkimiehet ovat asialla, sillä levy keikkuu, rytisee ja murisee läpi kaikkien biisien. Vaikutteita on otettu ainakin AC/DC:stä, mikä kuuluu etenkin kitarariffeistä, junnaavasta bassosta ja hyvällä ilmeellä soitetuissa rummuissa. Lahjakkuutta on ilmassa myös biisien teossa. Esimerkiksi sellaiset sävelmät kuten Baby Blu ja Sweet Ol’ Sound ja Perfect Tits ovat tosi hyvän kuuloista rokkia. Eniten tekemistä suorituksessaan on laulajalla, joka komeilee levynkansissa nimellä Baron von Bonaparte. Laulujen sanoista ei saa selvää monessa biisissä – ei vaikka oikein kuuntelemalla kuuntelee.  Turhan usein laulut on vähän sinne päin vetäistyjä ja englantia väännetään kieli poskella. Harmi sinänsä, sillä Bonaparten lauluäänessä ei ole sinänsä mitään vikaa. Mutta laulupuoli on ehdottomasti se seikka, mihinkä tämän bändin pitää kiinnittää huomiota, jos se haluaa ottaa kehitysaskeleita.
Sanoisin kuitenkin, että Pro Widow on kehityskelpoinen rockbändi. Levyssä on hyvät soundit ja rockin raameissa mennään varsin uljaasti. Mitään kuraa tämä ei missään nimessä ole ja Helsingin kaduilta ollaankin jo kuiskittu, että Pro Widow on jo täyttänyt pienempien rockklubien saleja.  Marraskuun keikkakin Helsingin Semifinaalissa on huhujen mukaan hyvää vauhtia täyttymässä rockin ystävistä.

T:Mikko Korvenkari

Kirjoita kommentti!

*=pakollinen kenttä. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.